Voihan väsymystila

Vasta kaksi päivää topia (=työssäoppimista) takana, ja mä olen ihan död.

Eilen oli siis se kauan odotettu ja jännitetty eka päivä, ja se meni ihan hyvin. Hirveä päänsärky iski vaan kotimatkalla, joten menin hetkeksi nukkumaan kotiin päästyä. Yöllä nukutti hyvin päikkäreistä huolimatta, mutta sitten soi puhelin puoli neljältä aamuyöllä, ja sen jälkeen nukkuminen oli vähän sitä sun tätä.

Pääsin tänään tiliöimään tositteita, mikä oli oikeastaan aika kivaa. Meni vaan useampi tunti ennen kuin joku ihmeen aivosumu hälveni ja sain ajatuksen päästä kiinni, että mitenkäs tää taas tehtiinkään. Ärsytti ja hävetti ja nolotti kun meni niin pitkään muutaman hassun tositteen laittamisessa, mutta ennen kaikkea olin ja olen tosi pettynyt itseeni. Onneksi kollega ainakin vaikutti ymmärtäväiseltä, ja sanoi että parempi kun ei hätäile, vaan tekee tarkkaa työtä. Tiedän, että seuraavalla kerralla menee jo tuosta vaan – tai ainakin luulisin niin.

Piti mun jotain muutakin kirjoittaa, mutta nyt ei irtoa, kun en edes muista mitä se oli! 😀

Vastaa