Viherpeukaloa etsimässä

Rakastan orkideoja. Niitä on ollut useampi, ja olen saanut kaikki tavalla tai toisella tapettua. 🙁

Nyt meillä on niitä kaksi, isompi ja pienempi. Ne kukkivat silloin alussa aikansa, sitten kuihduttivat kukkavarret ja jatkoivat vaan juurien kasvattamista. Kerran vaihdoin niille uuden kasvualustan, mutta juuret olivat niin isot (vaikka kaikki huonot olin leikannut pois), ettei ne mahtuneet nätisti niihin omiin muovikippoihinsa ja olivat ihan vinossa ja ärsytti.

Pari-kolme kuukautta sitten päätin vaihtaa niille kasvualustan uudestaan. Lehdet olivat alkaneet nahistua ja kellastua. Ei muuta kuin orkut pois ruukuista, mullan (=kasvualustan eli sen kaarnasekoitehässäkän) irroitus juurista ja orkut uimaan veteen. Painuin varastoon hakemaan uutta multaa, mutta ei, sitä ei ollut missään! 😮

Koska multaa ei löytynyt, jäivät orkut tiskipöydälle odottamaan uutta kotiaan. Välillä laitoin ne yöksi/päiväksi uimaan ja nostin taas kuivalle maalle. Kaupassa koitin aina katsella löytyisikö, mutta eipä löytynyt ei. Siksi ne olikin siis useamman kuukauden siinä tiskipöydän reunalla haukkaamassa happea. 😀

Yhtenä päivänä sitten huomasin, että isompi orkku on alkanut puskemaan uutta lehtä! Olin ihan että vau! Ne ei kuolleetkaan mun kovakouraiseen käsittelyyn vaan ilmeisesti ainakin toinen tykkäsi. 😀

Tästä riemastuneena lähdin Tokmannille ostamaan uudet ruukut ja sitä multaa. Ruukut löytyi, multa ei. Kiersin kaikki marketit tästä kylästä ja kirosin ettei yhtä hemmetin orkideamultasäkkiä löydy. Nuutuneena laahustin lopuksi Halpa-Halliin, siellä kun on se iso pihatarvike-osasto. PAH! Ei sielläkään! Kiroten kiersin koko kaupan ja jostain ihan epäloogisesta paikasta sitten löysin  sitä multaa! Ei muuta ko kassalle ja kotiin.

Seuraavana päivänä sitten uitin orkideat, siivosin huonot juuret pois ja istutin ne uusiin ruukkuihinsa. Vähän jännitti, koska ne olivat nyt ilman niitä muovisia omia ruukkujaan, eli veteen dippaamiset saisivat jäädä ja kastelu hoituisi perinteisellä tavalla. Mutta ajattelin että syteen tai saveen, perhana soikoon!

Nyt ne ovat olleet ruukuissaan lähes kaksi viikkoa. Ja se pikku lehdenalku on kasvanut! En sittenkään tappanut niitä (vaikka tuntuu että yritys oli välillä kova 😀 ) Jes!

Seuraava tavoite: saada nuo kasvattamaan uudet kukkavarret ja kukkimaan. En kyllä tiedä miten sen taikatempun teen…

2 comments

  1. Minna says:

    Unohtamalla. Jotenkin tuntee itsensä vähän hölmöksi ja huonoksi ihmiseksi, kun ”ihan yhtäkkiä” on orkkuun kasvanut hervottoman pitkä kukkavarsi ja uusia nuppuja. 😀

    Ei sentään kuvitella, että mulla noi enää elossa olisi…

Vastaa