Sitä sun tätä

Lauantai lopuillansa.

Tänään mies herätti minut karvakorvien kanssa aamulla kahdeksalta. Mokoma oli pirteä kuin peipponen, minulle olis uni vielä maistunut. No, lupasi sitten, että kun herään aikaisin, niin pääsen ottamaan monet päikkärit. 😀

Yhdet otin vähän ennen puolta päivää.

Tänään olen katsonut sarjoja, virkannut, täyttänyt koulumatkatukihakemuksen TOPI-jakson ajalle, kirjoittanut artikkelin Donnan leikkauksesta ja lähettänyt sen kuvineen päätoimittajalle, sekä etsinyt sisäistä lastani värittämällä värityskuvaa.

Mies lupasi ehkä vaihtaa huomenna Mitsuun kesänakit alle, sitten sen voikin viedä katsastukseen. Mitsun, ei miestä. Talvirenkaat voikin sitten pistää lihoiksi, ne ovat niin huonot ettei mitään rajaa. Ei niillä uskalla mennä edes katsastukseen. 😀

Silloin kun menin autokoulun kakkosvaiheeseen, käytiin liukkaalla radalla ja piti olla oma auto. Lainasin miehen silloista Subarua kun omaa ei vielä ollut. Mies etukäteen tuumi, että hänen on varmaan pakko vaihtaa renkaat sitä ennen, kun ovat jo niin huonot. No, meni rengasliikkeeseen ja kysyi että mitä niistä vanhoista saa.. Myyjä vastasi, että ”hyvällä tuurilla kolme kuukautta ehdollista”. 😀

Koko illan on särkenyt enemmän tai vähemmän päätä, ja vaikka olen ottanut Buranaa, ja koittanut hukuttaa mokoman kalan juomalla paljon nesteitä (mehua), ei tunnu auttavan. Peitto ja tyyny houkuttelevat kovin, ja ehkä se olisi ihan fiksuakin mennä ihmisten aikaan nukkumaan, että herää taas maanantaina ajoissa.

Vastaa