Puhtaalta pöydältä

No niin, pitkään olen miettinyt blogin ääreen palaamista, mutta aina se on jäänyt. Nyt päätin sitten heivata kaikki vanhat kirjoitukset roskakoriin ja aloittaa alusta. 

Törmäsin sattumalta aivan mahtavaan blogipostaukseen, josta sain sysäyksen tähän. Mutta mäpä listaan vihaamiani asioita – oli nykyaikaa tai ei. Nää on sitten ihan vaan pintakosketus mun maailmoja syleilevään asenteeseeni, mutta enivei.

Tonttuovet
Niin mitkä? Puusta tai pahvista tai paperista väsätty pieni ovi, joka liimataan lattianrajaan. Jippii ja wuppiduu. Tuon linkkaamani blogitekstin tonttuovi on ainoa jonka voisin mukisematta hyväksyä – koska Antti <3. Sen lisäksi että ne on typeriä, niillä rahastetaan ja huijataan ihmisiä. Silloin kun ne tuli pari (?) vuotta sitten, muistan kaupassa selailleeni jotakin lehteä. Sitten pääsin keskiaukeamalle, jossa oli valmis kartonkinen tonttuovi, sen kun vaan irrotat ja paat paikalleen. Jäi koko lehti kauppaan. Askartelukaupoissa myydään tee-se-itse-tonttuovi -paketteja, missä on kaikki osat ja palaset valmiiksi leikattu. Ja siitä ilosta saat maksaa vähintään kympin. En osaa selittää mikä niissä risoo, mutta risoo. Paljon.

Joulu
Jatketaan samaa aihetta. Lapsena tietysti rakastin joulua, tein mummin luona aina joulumaan, koristelin kuusen jiiänee. Nykyään pelkkä sana ’joulu’ ahdistaa. Lokakuussa alkavat mainokset ja krääsän myynti, marraskuussa kauppoja täyttävät suklaakonvehti- ja joulukalenteriröykkiöt ja joulukuussa ne hemmetin viiteen miljoonaan kertaan kuullut renkutukset. Meillä ei tonttu-ukot hypi eikä joulupuuta rakennella prkl. Ainoa hyvä puoli joulussa on se, että saan silloin mun lempiruokaa – imellettyä perunalaatikkoa ja kinkkua.

Laskut
No joo, nämä nyt tuskin ovat kenenkään mielestä kivoja, mutta silti. Olin suunnitellut käyttäväni veronpalautukseni teollisuusompelukoneeseen, mutta sitten kurkkasin Netpostiin ja totesin, että eipä tartte, hammaslääkäri- ja poliklinikkalaskuja löytyi sen verran, ettei ollut ollenkaan vaikeaa päättää rahojen sijoituskohdetta. No, onneksi sentään oli ne veronpalautukset, muuten olisi ollut aika kusinen paikka suoraan sanottuna.

Talousmatematiikka
No okei, tähän voisi kyllä sisällyttää ehkä kaiken matematiikan. Musta pitäisi tulla oikeustradenomi, mihin mä tarvitsen kykyä osata laskea saadaanko Matin autopesulasta kannattava vai ei? Ei muuten, mutta kun menee piuhat päässä umpisolmuun, kun koitan tavata tuota hiton tehtävää. Matikka ei ole koskaan ollut mikään vahvuus, ja jos en tajua niin turhaudun ja olen valmis heittämään hanskat tiskiin kaiken suhteen. Hitot tehtävästä, hitot kurssista, hitot tutkinnosta ja hitot…no kaikesta.

Astianpesukoneen ylähylly aterimille
Meidän vanhassa koneessa oli sellainen kori haarukoille ja muille, sitten kun se hajosi mokoma, niin ostettiin uusi ja siinä oli sellainen hylly ruokailuvälineille. Kaupassa hihkuin innoissani, että jee, vihdoinkin tämmönen! Parin pesukerran jälkeen totesin, että voi v***u, täähän on ihan perseestä! Joka ikinen palikka pitää asetella lokeroonsa just eikä melkein, vispilät eivät sinne ylös mahdu ollenkaan ja argh! Muutenkin vanha kone oli kaikinpuolin parempi, uudessa ainoastaan hiljaisuus on  parannus entiseen. Tuo uusi on nimittäin todella hiljainen. Siitä ei edes tiedä lähteekö se käymään, ennen kuin näkee ajastimesta ajan kuluneen. Entinen kone otti vettä sen verran kovaäänisesti, ettei voinut erehtyä onko se päällä vai ei.

Miehen aamuvuorot
No siis varsinaisesti ei voida puhua aamuvuoroista, koska mies lähtee töihin siinä puolenyön aikaan. Mutta koska hän on aamun töissä, niin se on vaan simppelimpää puhua aamu- ja iltavuorosta. Iltavuoro taas on kiva, koska silloin hän on kotona aamupäivän, vie ehkä koirat ulos ja mikä parasta – on koko illan pois jaloista! Tällä viikolla on ollut taas kirotut aamuvuorot, eli mies menee viiden-kuuden aikaan nukkumaan ja herää siinä 23 maissa. Sillä välin mä olen täällä kuin pissa sukassa, että toinen saa nukuttua. Ja tottakai olen, hän on meistä se joka tienaa, niin on kyllä unensa ansainnut. Mutta silti. Nytkin Nuppu haki pallon, että leikittäis, mutta tässä nyt mitään leikitä tai isäntä herää. Välillä ei millään jaksais valvoa puoleen yöhön, mutta jos menen nukkumaan aiemmin niin kun minä ja koirat ryysitään makkariin ja sänkyyn, niin kuka siihen ei heräisi – lauma sarvikuonojakin on varmaan huomaamattomampi. Onneksi mä voin nukkua periaatteessa koska vaan, kotona opiskelu mahdollistaa sen. Laitan miehelle valmiiksi kahvit keittimeen ja auton lämpiämään. Eväitä en herralle tee ihan vaan periaatteesta. Alkuaikoina tein, mutta sitten valitettiin kun tomaatit oli leivässä väärässä välissä ja plaah, niin totesin, että tee ite – tulee just sellasta kun tykkäät. Miehen kavereiden vaimo(kkee)t taitaa aika pitkälti valmistaa miestensä eväät, siinä on kahvit termarissa ja leivät sievästi paketissa. Mä nyt en ole mikään pullantuoksuinen kotirouva muutenkaan, niin meillä hoidetaan asiat näin.

Kissankusen haju
Jep, tuskin tämä kovin monen hajuaistia hivelee, mutta tulipahan nyt vaan mieleeni kun kyseinen haju sopivasti nenääni leijailee. Meidän kissanvessarajoitteinen miukumauku päätti kusta nojatuoliin, eikä siinä mitään, se oli lähdössä muutenkin pois täältä (tuoli, ei kissa), mutta se perhanan tuoli on niin iso, etten mä saa sitä millään ilveellä yksin tästä kämpästä ulos. Miehelle sanoin, että voitas siirtää se tuoli takaterassille kunnes saadaan sille kuljetus lähimmälle kaatopaikalle, mutta vielä se mokoma kissanvessankorvike tuossa tönöttää. Jos vaikka huomenna kun mies tulee töistä, tää sieraimia polttava ammoniakin haju ei kovasti paljon miellytä meikäläistä. Mies toki arvostaa sitä, kun kisumisu kusee vääriin paikkoihin, se olis tehnyt siitä jo rukkaset moneen kertaan. Onneksi sain hänet rauhoittumaan ja antoi jälleen armon käydä oikeudesta. (Ei se oikeasti siitä rukkasia tekisi, mutta välillä vaan ärsyttää ja ihmekös tuo.) Kissan potta on ihan hyvän kokoinen ja hiekkaakin siellä on – tsekkaan paakut ja patukat päivittäin useampaan otteeseen. Kissa vaan tykkää osoittaa mieltään tällä tavoin. Ja se joka väittää, että kissat ei osoita mieltään puhuu paskaa.

Noin, jokohan riittäisi taas hetkeksi. Viha tekee nälkäiseksi, joten kai se on pakko ottaa eilen tehtyä porkkana-jauhelihalasagnea, kun tein sitä uuteen jättivuokaan ja sitä on ihan perhanasti. Huomenna paneudun taas siihen Matin autopesulaan.